Tässä artikkelissa tutustumme kevään 2024 kuumimpiin korutrendeihin, jotka ovat valloittaneet niin punaiset matot kuin muotitalojen catwalkitkin!
Tuohesta tehty veistoksellinen ja funktionaalinen Kehto on valittu mukaan Protoshop-näyttelyyn
Kehto-astia: palkitusta korusarjasta sisustusesineeksi
Johanna Lundán | Jules & Berylin päätoimittaja
Susanna ja Tobias Feuerbacher ovat muotoilijapariskunta Karkkilasta. Koiviston vanhalla tilalla yhdistyy Susannan kultaseppäosaaminen Tobiaksen taitoon puuseppänä. Heidän erikoisosaamistaan yhdistämällä syntyy puusta korujen lisäksi veistoksellisia pienesineitä sisustukseen. Susannan ja Tobiaksen Valo & Varjo -korut ovat saaneet German Association of Arts and Crafts -järjestön FORM 2018 -palkinnon. Lisäksi Tuohi Hopea -korusarja voitti Vuoden koru 2021 -kilpailun.
Susanna ja Tobias Feuerbacher ovat tuttuja Vuoden koru 2021 -kilpailusta, jonka voittopaikan he saavuttivat Tuohi Hopea -korusarjallaan. Viilu Jewellery -koruistaan tunnetut muotoilijat tekevät kuitenkin puusta myös muitakin esineitä, kuten sisustuksen pienesineitä, jotka pitävät sisällään jokaisen palan puuta kertoman tarinan. Nyt heidän suunnittelema Kehto-astia on valittu uuden muotoilun suunnannäyttäjien joukkoon.
Riipus kasvoi sisustukseen sopivaksi esineeksi
Valo & Varjo -riipuksen muoto innoitti Karkkilassa asuvan ja työskentelevän muotoilijapariskunnan, Tobiaksen ja Susannan, siirtämään muotokielen veistokselliseen sisustusesineeseen. German Association of Arts and Crafts -järjestö palkitsi korusarjan vuonna 2018 FORM 2018 -palkinnolla. Kaulakorun ja kehto-astian muodot ja osat ovat samat – ne vain valmistetaan eri mittakaavassa. He skaalasivat riipuksen kokoa, ja siitä muodostui Kehto – sarja funktionaalisia koriste-esineitä. Kehto-astioista ensimmäiset ovat tehty 2018 joulukuussa, jolloin astiat ovat esitelty ensimmäisen kerran Puu tuntuu -nimisessä näyttelyssä.
Uusi muotokieli toi mukanaan astiaan mielenkiintoista keinuvaa liikettä, sillä Kehto-astian pohja ei ole tasainen. Esineen liikkeen myötä myös syntyi nimi Kehto. ”Kehdossa on jotakin lohduttavaa ja turvallista, aivan kuten vauvojen kehdoissa. Tuohi materiaalina liittyy tiiviisti suomalaisuuteen, sopien suomalaiseen kulttuuriin.”, kertoo Susanna. Mielestäni myös materiaalivalinnassa on jotain lohduttavaa, joka syleilee, ja suomalaisuuden korostamisen kautta lämmittävää kotoisuuden ja kodin tunnetta.
Kehto näyttää uuden muotoilun tietä Habitaren Protoshopissa
Uusin menestys muotoilijapariskunnalla on Protoshop 2021 -näyttelyyn mukaan pääsy Kehto-astiallaan. Vuosittain Habitaressa esiteltävään näyttelyyn valitaan 10-12 uutta tuoteideaa ja näyttely on synnyttänyt vuosien varrella uuden muotoilun klassikoita ja tunnettavuutta nuorille muotoilijoille. Näyttelyyn valitut työt voivat edustaa mitä tahansa muotoilutuotetta, joka liittyy kodin tai julkisen tilan sisustamiseen. Kriteereinä valinnoilla ovat omaperäisyys, oivaltavuus ja tuotepotentiaali.
Näyttelyyn hakeminen oli ollut jo parin vuoden ajan Susannan ja Tobiaksen mielessä, mutta kiireisessä arjessa hakumääräajat olivat ehtineet usein mennä ohi. Keväällä 2021 he kuitenkin viimein päättivät lähettää oman kilpailutyönsä ja pääsivät mukaan 10 valitun muotoilijan joukkoon. Habitare-messujen siirryttyä koronapandemian vuoksi ensi vuodelle, Kehto nähdään mukana näyttelyssä kuitenkin vasta vuonna 2022.
”
Kotimaisuus on yksi Susannan ja Tobiaksen toimintaa ohjaavista arvoista.
Kehto syntyy Aalto-jakkaran jaloista tutulla menetelmällä
Kehdon osat tehdään huonekaluista tutulla tekniikalla, jota hyödynnetään astiassa vain pienemmässä mittakaavassa. Myös Susannan ja Tobiaksen Valo & Varjo -korut toteutetaan samalla tavalla. Ensin ohuet puusiivut liimataan puuliimalla toisiin ja alipainepuristetaan yhteen. Tämän jälkeen paineen ja muotin avulla materiaali painetaan muotoonsa, joka saa aikaan kaarevat muodot. Samaista tekniikkaa käytetään esimerkiksi Aalto-jakkaran jaloissa.
Kun kaarimainen muoto on ollut prässissä muutaman tunnin, se on valmis jatkokäsiteltäväksi. Tämän jälkeen siihen piirretään osioiden sabluunat ja ne leikataan irti pienellä lehtisahaa muistuttavalla sahalla. Kehto koostuu kolmesta erillisestä palasta. Muotojen jälkeen viisteet palojen yhteensovittamiseksi oikeassa kulmassa tehdään hiomakoneella ja osat liitetään liimaamalla.
Tuohen pinta antaa uniikin ja eläväisen ilmeen – kuin taidetta jo itsessään
Merkittävä osa Kehdon ulkonäköä on sen pintamateriaali, tuohi. Susanna ja Tobias ovat tehneet Kehdosta kokeiluja myös eri puulajeista kuten tammesta ja pähkinäpuusta. He ovat kuitenkin jääneet kaipaamaan tuohen tuomaa tekstuuria, pinnan vaihtelua ja rouheutta. Siksi Kehto-astioiden materiaaliksi valikoitu tuohi.
Kehdon koivu on kotimaista ja se tulee hollolalaiselta kauppiaalta. Pinnan tuohi tulee puolestaan samaiselta satakuntalaiselta pariskunnalta kuten myös Tuohi Hopea -koruihin. He irrottavat tuohta kestävästi, vahingoittamatta puita. Loppuviimeistelyn Kehto saa vahalla, jossa on mukana hienoinen pigmentti. Huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen, miltä pintaviimeistely tuntuu: puunpinta on silkkisen sileä. Viimeistelyn hienostuneisuus on yksi merkki taidokkaasta käsityöstä ja materiaalien ymmärryksestä.
Kehto-astiat ovat funktionaalisia veistoksia ja sisustusesineitä
Kehdossa yhdistyy tuote ja taide-esine. Taiteellisuuden ja veistoksellisuuden taustalla Susanna kuitenkin toteaa, että hän pitää siitä, että Kehdolla on monikäyttöinen käyttötarkoitus ja funktio pelkän taide-esineen sijaa. Astiat ovat kauniita katsottavia jo sellaisenaan, mutta niitä voi käyttää muun muassa säilytykseen ja tarjoiluun. Kehtoa on saatavilla kolmea kokoa: iso, keskikoinen ja pieni. Suurimman koon mitat ovat 21,5 x 16 cm ja pienimmän 13,5 x 10 cm.
Mikäpä olisi sen perinteisempää suomalaista kuin laittaa astiaan vaikkapa lapsuuden nostalgian ”kettukarkkeja”. Astiaa voi käyttää myös muuhun kuivien tai paperillisten herkkujen tarjoiluun, mutta astiaa ei ole tarkoitettu esimerkiksi pestäväksi. Kehdossa voit säilyttää vaikka avaimiasi tai kolikoita kotioven tuntumassa eteisessä ja onpahan pienin kehdoista päätynyt köyttöön käyntikorttitelineeksi. Kehto sopii myös tuoksupotpurille: Ai kun olisikin ihanaa kokonaisvaltaisena kokemuksena, jos kehdossa olisi raikas kesäinen koivuntuoksuinen tuoksusekoitus!
ARTIKKELI JATKUU ILMOITUKSEN JÄLKEEN
Kotimaisuus ja ekologisuus arvoina
Kotimaisuus on yksi Susannan ja Tobiaksen toimintaa ohjaavista arvoista, joka muun muassa näkyy materiaalihankinnoissa. Heidän tavoitteenaan on käyttää suomalaisia alihankkijoita ja tavarantoimittajia mahdollisimman suuren kotimaisuusprosentin varmistamiseksi, myös pakkauksien osalta. Omilla valinnoillaan he haluavat olla mukana osoittamassa arvostuksen kotimaiselle työlle.
Lisäksi ekologisuus kulkee heidän mukanaan. Jo itse materiaalina puu on ekologinen uusiutuvana. Myös Susannan koruissa käyttämä hopea on kierrätettyä. He käyttävät töissään mahdollisimman paljon kotimaista puuta ja erikoisempien puulajien osalta eurooppalaiset puulajit ovat varustettu sertifikaatein osoituksena metsien kestävästä ja hyvästä hoidosta. Trooppisia puulajeja he eivät käytä töissään.
Inspiraatiota maaseudun rauhasta ja ympäröivästä luonnosta
Susanna ja Tobias työskentelevät maaseudun rauhassa luonnon ympäröivänä ja inspiroimana. Pariskunta asuttaa Susannan vanhaa mummolaa. Kiireetön ilmapiiri tarjoaa tekemiseen myös rentoutta. ”Kiireettömyydessä syntyy usein myös parempia ideoita.”, toteaa Susanna. Valmistuvan navettaremontin myötä Koiviston tilalla on entistä enemmän tilaa luoda tuotteita työhuoneella ja myös esitellä niitä kävijöille. Susanna ja Tobias tekevät piensarjoina koruja ja sisustustuotteita. Heidän päämateriaalinaan on puu, mutta tuotteissa käytetään myös jalometallia ja vaikkapa lasia.
Työskentely oman metsän keskellä on inspiroivaa. Töissään Susanna ja Tobias voivat käyttää myös oman metsän materiaaleja ja inspiroitua lähimetsästä löydetyistä materiaaleista. Lisäksi tilan vanhat rakennukset tarjoavat löytämisen riemua. Näin syntyy oivalluksia, joita ei välttämättä muuten syntyisi. Viimeisimmästä löydöstä, vanhoista puisista suksista, Tobias toteutti pöydän ja hyllyn. Unohtaa ei myöskään sovi Vuoden koruksi valitun Tuohi Hopea -korusarjan syntytarinaa. ”Olisikohan Tuohi Hopeaa edes syntynyt, ellei elämämme olisi täällä maalla ja mummolan tilalla.”, pohtii Susanna. Korusarja sai alkunsa siitä, että Tobias ja Susanna löysivät Susannan papan keräämiä tuohen paloja navetasta ja halusivat sisällyttää tuohen pinnan koruihinsa. Nyt tuohi materiaali koristaa korujen lisäksi myös Kehtoa.
Avainsanat
Johanna Lundán
Johanna Lundán on Jules & Berylin perustaja, jonka rakkaus kotimaisiin koruihin on synnyttänyt myös Vuoden koru -kilpailun. Johanna on toiminut yrittäjänä vuodesta 2005 ja aktiivisena vaikuttajana nuorkauppakamarissa vuodesta 2003 lähtien. Vapaa-ajalla Johannan koukuttaa livekeikat, keraamiikkatyöt, elokuvat ja matkustaminen.
SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ
Kotimainen laulaja, runoilija ja lauluntekijä Kyösti Mäkimattila on julkaissut uuden korumalliston nimeltään Suuntatähti. Julkistustilaisuutta vietettiin Turussa
Kultaseppä Pirjo Lakkapään elämänpoluista kertova korusarja Häivähdyksiä on voittanut Vuoden koru 2024 -kilpailun.
Info & apua ostoksille
Ota yhteyttä
- Jules & Beryl Oy
- Yhteydenottolomake
- hello@julesandberyl.fi
- Soita +358 40 538 0433
- PL 37, 37501 Lempäälä
- Y-tunnus 3112253-7
Käyttöehdot & Tietosuojaseloste
Tämän korujen digitaalisen kohtauspaikan rakentamiseen on saatu CreMa avustus/ AVEK,OKM .
© Jules & Beryl