Monelle koruntekijälle omien korujensa saaminen Linnan juhliin on yksi suurista unelmista. Tasavallan Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto on Suomen seuratuimpia juhlatilaisuuksia, jossa nähdään juhlapukeutumisen loistoa niin asuissa kuin koruissa.
Me kysyimme Linnan juhliin koruja suunnitelleilta korujen tekijöiltä, kultasepiltä ja korumuotoilijoilta heidän kokemuksistaan ja tunnelmistaan tuodaksemme esiin korujen takaa myös ihmiset ja kasvot. Artikkelissamme suunnittelijat kertovat, miltä tuntuu nähdä korunsa Linnan juhlissa ja minkälainen työ tätä hetkeä edeltään. Jaamme heidän ajatuksiaan siitä, minkälainen vaikutus Linnan juhlilla on ammatillisesti. Nostamme myös esiin keskusteluun pohdintoja korualan käsityöläisten näkymisestä ja korun asemasta maamme seuratuimmassa juhlassa. Lue artikkelimme ja tiedät mitä korusuunnittelijat todella ajattelevat.
Korujen esille saaminen Itsenäisyyspäivän vastaanotolle on koruntekijälle aina iso kunnia, kuten porilainen Mari Syrén toteaa. Hetki saa tuntemaan myös ylpeyttä. Omien luomuksien pääseminen esiin tilaisuudessa on sykähdyttävä tunne. Alan toimijoista 85% toimii yksinyrittäjinä ja pienelle yrittäjälle korujensa saaminen Linnan juhliin on isoa asia.
”Linnan juhlat ovat monelle korualan tekijälle yksi tavoitteista: Tilaisuus, johon itse suunnittelemat ja valmistamat korut olisi hienoa saada. Näin oli itsellänikin. Kyseessä on kuitenkin Suomen suurin ja mediassa voimakkaasti esillä oleva juhlagaalatilaisuus.” kuopiolainen Hanna Korhonen kertoo tunnelmistaan. Hannan korut olivat mukana juhlahumussa ensimmäisen kerran Suomen 100-vuotisjuhlavuotena, joka lisäsi hetken entisestään arvokkuutta.
Televisiolähetyksen ääressä suunnittelijat seuraavat kättelyjonontapahtumia innostuneena ja jännittyneenä. Kun omat korut ovat mukana juhlissa, tulee kättelyä seurattua tarkasti katseen herkeämättä. ”On ollut upea tunne ja hetki nähdä oma luomus suorassa TV-lähetyksessä.”, Hanna jatkaa omien tunnelmiensa jakamista.
”Omista ajatuksista ja käsistä lähtöisin olevien korujen näkeminen palkitsee.” Pioni Designin Jaana Junkkaala tiivistää tuntemuksiaan. Kuopiolainen Silja Kivioja myös tuo esiin koruihin liittyvän henkilökohtaisuuden: Tuntuu hyvältä, kun korut, jotka on suunniteltu suurella sydämellä, valitaan tärkeään juhlaan. ”Odotan innolla, että korut näkyvät kättelyjonossa”, Silja kertoo.
Myös pitkänlinjan tekijää tieto korujensa matkaamisesta presidentinlinnaan ilahdutti: ”Näin pitkän tauon jälkeen se, että koruja pääsi Linnan juhliin, oli todella ihana yllätys ja se tuntui tosi hyvälle.”, kertoo Jenni Rutonen. ”En ainakaan vielä ole tottunut siihen, että näen koruni kättelyjonossa vaan aina se tuntuu yhtä sykähdyttävälle, että jotain minun tekemääni on päässyt osaksi niin suurta juhlaa. Itsenäisyydellä on itselle tosi suuri merkitys, sillä puolet suvustani on vanhan Suomen Karjalan puolelta.”, hän jatkaa.
Tänäkin vuonna Linnan juhlissa nähdään myös ensikertalaisten koruja. Yksi tällaisista suunnittelijoista on Vuoden koru 2023 -kilpailun finalisti Pirjo Lakkapää. ”Olin valtavan onnellinen ja otettu kun sain tietää, että koruni menisivät Linnan juhliin. Se on hieno meriitti kenelle tahansa korun tekijälle, mutta uransa alussa olevalle se luo vahvan uskon tulevaan. Tämä on mahtava palkinto tehdystä ahkerasta työstä opintojeni aikana.”, kertoo juuri kultasepäksi valmistuva Pirjo innostuneena.
Erityisesti korujensa saaminen esiin vielä alaa opiskellessa, on uusille tekijöille iso asia. ”Ensimmäisen kerran koruni olivat esillä opiskeluaikana kansanedustaja Hanna Sarkkisen yllä. Tämä oli itselleni suuri tapaus siinä vaiheessa uraa.” kertoo oululainen Seppo Vainikainen. Myös Siljalle ensimmäinen kerta oli opiskelujen aikana, kun Savonian rehtori käytti Hillankukka-koruja vuonna 2019. Pyyntö tuli niin nopealla aikataululla, että asian merkityksellisyyden tajuaminen iski vasta myöhemmin.
Ensimmäisen kerran tuoman jännityksen ja innostuksen tunteen voi tuntea. ”Ensimmäisinä kertoina etenkin on ollut kihisevä tunne siitä, näkyvätkö korut ja mistä kulmasta niitä kuvataan.” Pioni Designin Jaana Junkkaala kertoo.
Ei ole myöskään harvinaista, että itsevalmistamia koruja havaitaan kättelyjonosta ilman etukäteistietoa. Erityisesti ostettujen korujen käyttötilanteita suunnittelijat eivät tiedä etukäteen. Ihanana todellisena yllätyksenä tuli myös Heli Kauhaselle vuosi 2019, jolloin hänen Kalevalalle suunnittelema korusarjansa nähtiin niin Jenni Haukion kuin lukuisien vieraiden yllä. Suosiota hänelle ei ollut ennalta käsitystä!
Linnan juhliin tulevien korujen valmistus menee lähes poikkeuksetta viime tippaan. Ympäripyöreät päivät eivät ole vieraita. Monella vieraalla ensimmäinen tarve on löytää sopiva asu, ja vasta viime hetken paniikissa muistetaan ”entäpä ne korut”, kuten Mari Syrénkin on usein työssään päässyt koruvalintojen viime tippaa toteamaan.
Jaana Junkkaala kuvailee tiiviissä aikataulussa suunnitteluprosessin olevan napakka ja se vaatii nopeita päätöksiä sekä luottamusta suunnittelijan visioon. ”Kuvia saatetaan vaihtaa pukusuunnittelijan, korusuunnittelijan ja tilaajan välillä ahkerastikin whatspp-viestein tai sähköpostitse. Jos koru vaatii erityistä istuvuutta, kuten näyttävät kaulakorut tai käädyt, on hyvä olla mukana sovituksessa.”, kertoo Jaana tilauksien toteuttamisesta.
Joskus on otettava käyttöön myös muita luovia menetelmiä korujen valmistumiseksi ja uniikkikorujen toteuttamiseksi. Pirjo Lakkapäälle toive näyttävästä rannekorusta korvakorujen ja sormuksen kaveriksi osaksi Pia Kauman juhlalookkia tuli pikaisella aikataululla.
”Tein muutaman erilaisen version paperista, liimasin kiviä ja korunosia siihen kaksipuoleisella teipillä. Tällainen prototyyppi antaa nopeasti tuntuman mitä korussa tulisi muuttaa. Kun malli oli valmis, alkoi työ. Pitkää päivää sain tehdä. Puolisoni auttoi valmistamalla minulle autotallissa puusta työkalun, jolla sain pakotettua korua oikeaan muotoon. Olen ylpeä itsestäni, että sain juuri oikeanlaisen korun tehtyä annetussa ajassa. Luulen, että olen parhaimmillani pienessä kiireessä.” Pirjo kommentoi kiireen tuomaa jännitettä.
”Jos aikaa on todella vähän, koru kootaan yleensä jo olemassa olevista malliston osista ja tehdään esimerkiksi kookkaampi uniikkikappale korusta,” kertoo Jenni Rutonen. Myös Seppo Vainikkalan Pitsi-sarjan käädyn malli muokkautui myös tätä tilaisuutta varten rannekoruun. Koska koru muodostaa samoista osista kuin kaulakääty, oli sen valmistus kiitollisen nopeaa lyhyelläkin aikataululla.
Koruja myös valitaan valmiista mallistoista, kuten Silja Kiviojan korusarjat. Vuoden koru 2023 -finalistikorusarja nähdään kokoomuksen kansanedustaja Elina Valtosen yllä ja Laineet-korut saman puolueen kansanedustaja Sari Sarkomaalla.
Korusuunnittelijoille herkullisia hetkiä ovat, kun he pääsevät olemaan alusta asti mukana kutsuvieraan juhlatyylin luomista yhdessä pukusuunnittelijan kanssa. Tällöin sekä koru että asu täydentävät toisiaan ja saavat toisensa loistamaan entistä kirkkaammin.
”Rakastan miettiä korukokonaisuuksia pukuihin, koska silloin voin tehdä koruista näyttäviä. Korun ja puvun pitäisi yhdessä saada aikaan kokonaisuus, joka tuo esille esimerkiksi puvussa olevia yksityiskohtia, korostaa sen linjoja tai väriä tuoden siihen yksityiskohtaisia yllätyksiä.”, Carina Blomqvist jakaa.
Mari Syrén on myös ollut onnellisessa asemassa ja päässyt muutaman kerran aloittamaan korujen suunnittelun yhtä aikaa puvun kanssa. ”Kansanedustaja Kristiina Salosen puvun on suunnitellut pari kertaa Hurmås-neulemerkin Sanni Salonen, ja samoin porilaisen Maija Santikon juhla-asun. Tällöin olen hakenut idean puvun kuosista tai mallista, josta olen saanut jo alkuvaiheessa kuvia ja luonnoksia.”, Mari kertoo prosessista.
Carinalle on puolestaan muodostunut pitkäaikainen yhteistyö vaatesuunnittelija Sinikka Nikanderin kanssa. Vuoden 2013 jälkeen he ovat yhdessä miettineet kokonaisuuksia eri vuosina vieraille kuten Outi Mäkelälle, Tytti Tuppuraiselle ja Riikka Slunga-Poutsalolle, joka kantoi yllään Vuoden koru 2019 -kilpailusta tuttua erittäin pitkää Varis-riipusta.
Carina toivoo yleisesti, että juhlaväki uskaltaisi ottaa rohkeammin korut osaksi kokonaisuutta. ”Pukuun ja kampaukseen on satsattu, mutta koruksi on valittu pienen pienet timantit tai helmet.”, hän pohtii tilaisuuden ainutlaatuisuutta mainiona mahdollisuutena pukea ylleen myös erilaiset ja näyttävät korut.
Tiiviitä yhteistyösuhteita syntyy myös suunnittelijoiden ja kutsuvieraiden välillä. Esimerkiksi useat kansanedustajat kääntyvät jo useampaan kertaan saman alan taitajan suuntaan. Seppo Vainikainen kiittelee, että paikalliset kansanedustajat tuovat heidän kotipaikkakuntansa osaamista esiin. ”Minusta paikalliset kansanedustajat ovat nähneet myös sen, että samalla tuetaan paikallista työtä, kun tuodaan esille paikallisia tekijöitä.”, hän kertoo kokemuksistaan.
Myös Mari Syrénilla on vakioasiakkaita: Kristiina Salosella on ollut Marin tekemiä koruja juhlissa kolmesti, tänä vuonna toista kertaa hänen korujaan käyttää kansanedustaja Eeva Kalli.
Kun latu juhlavieraiden koruttajaksi on avattu, yleensä tilaisuudet toistuvat. ”Vuodesta 2017 eteenpäin olen näitä paria koronapoikkeusvuotta lukuun ottamatta saanut tilauksen joka vuodelle. Se on aina suuri kunnia, kun saan osallistua tähän tärkeään ja merkittävään tapahtumaan korujeni kautta.”, Hanna Korhonen summaa. Tänä vuonna siniseksi lämpökäsitellyt Sineen-titaanikorvakorut nähdään kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitiellä.
Monille korumuotoilijoille ja kultasepille korujen pääseminen Linnan juhliin toistuu, mutta silti löytyy aina niitä hetkiä, joista muodostuu merkityksellisimpiä kuin toiset. Korusuunnittelijoille kuitenkin myös Suomen itsenäisyyden kunnioittaminen ja juhlistaminen ovat erittäin tärkeitä asioita, vaikka juhlia katsotaan myös ammatillisesti.
Carina Blomqvist pääsi osaksi Linnan juhlia ensimmäisen kerran 1999 hänen tehdessään yhteistyötä edesmenneen Marja Sunan kanssa Eeva Ahtisaaren korujen toteuttajana. Myös korujen huomioiminen median toimesta on jäänyt mieleen. ”2018 Kesän Siivekäs- käsikoru oli ensimmäinen kerta kun minut mainittiin nimeltä televisiossa korun valmistajana. ” Jenni Rutonen muistelee. Kesän Siivekäs käsivarsikoru nähtiin Maria Koskisella.
Myös Hanna Korhoselle on jäänyt mieleen vuosi 2018, jolloin hänen koruissa juhli neljä asiakasta. Osa töistä olivat uniikkitöitä, jotka olivat toteutettu muun muassa Kuopion Kultaseppien juhlanäyttelyyn. Osa sisälsi myös erikoisia mekanisteja, kultasepän taitoja parhaimmillaan.
Usein myös vieraiden saavutukset, työ Suomen eteen ja heidän tarinansa koskettavat suunnittelijoita. ”Tänä vuonna kullattu Lovi-korusarja on sellainen, jonka uskon jäävän muistoihini erityisenä. Lovi-korujen tarina ja vaikeista ajoista selviytyminen sitoutuu niin vahvasti Tyttöjen Talon työhön.”, Jenni pohtii.
Jaana Junkkaalalla on jäänyt mieleen toimeksianto suunnitella kahdet korvakorut härkäpapu-teemalla. ”Näitä koruja varten piirsin todella monet luonnokset ja opettelin lehtikultausta orgaanisen materiaalin päälle. Korut valmistettiin kullatusta hopeasta, joissa toisissa korviksissa oli yksityiskohtana pieniltä helmiltä näyttäviä, lehtikullattuja härkäpapuja.”, hän muistelee.
Nykyään itsenäisyyspäivän vastaanotolla yhä useampi kiinnittää huomiota myös koruihin ja juhlissa nähdään entistä harkitumpia ja suunnitellumpia korukokonaisuuksia. Usein kuitenkin korut lainataan sen sijaan, että ne ostettaisiin itselle. Tällä hetkellä asuihin ollaan valmiina satsaamaan jopa tuhansia euroa, mutta jopa edullisimpia koruja, kuten noin 200 euron korvakoruja, kysytään lainaksi.
Kun itse olin Linnan juhlissa, asuni hinta oli tuplaten korujeni arvon. Näin jälkikäteen pohdittuna, koruille on kertynyt huomattavasti enemmän käyttökertoja kuin juhlapuvulleni. Ennemmin satsaukset olisi kannattanut tehdä koruihin kuin juhlamekkoon. Itselleni ostamani korut ovat kyllä ikuinen lämmin muisto ja koruja käyttäessä on aina hauska kertoa niiden tarinaa ja alkuperää.
Korujen ostoon kannustaa myös Jaana Junkkaala. ”Koruissa on se hyvä puoli, että niitä voi käyttää jatkossa kevyemmänkin pukukoodin puitteissa, jolloin koruhankinta linnaan on perusteltu.”
Juhlien koruihin ja korulainoihin liittyy joskus myös ikävämpiä puolia. Osa koruista jää palauttamatta ja joskus ne saapuvat takaisin rikkoutuneina. Joskus myös uniikkikoruja ostaneet tulevat palauttamaan koruja juhlien jälkeen pyytäen rahojaan takaisin. Tällöin olisi ollut parempi suoraan pyytää koruja lainaan eikä tilausvaiheessa puhua korun ostosta.
”Korujen lainaaminen on alallamme erittäin yleistä, sillä korun vilahtaminen punaisella matolla koetaan isompana markkinointiarvona kuin mitä se todellisuudessa yksittäiselle toimijalle on. Lainapyyntöjä tuleekin usein, mutta suhtaudun niihin todella valikoidusti. Itse olen ilahtunut siitä, että moni korujeni kantaja on ostanut korut itselleen, eivätkä ne ole lainassa.”, Jaana Junkkaala kertoo.
Moni suunnittelija toivoo Linnan juhlien tuovan koruilleen ja osaamiselleen näkyvyyttä. Sosiaalisen median postaukset sekä erityisesti paikallislehtien artikkeleiden kautta näkyvyyttä kertyy.
Monelle Linnan juhlat ovat iso asia ammatillisesti. ”Joka vuosi toivon, että TV-lähetyksessä nostettaisiin esille myös vähän tuntemattomampia korujen tai pukujen tekijöitä. Meillä on niin paljon taitavia tekijöitä Suomessa ja moni todella näyttävä luomus kiinnostaisi enemmänkin, mutta niistä ei tahdo löytyä tietoa juhlien jälkeenkään.”, harmittelee Jenni Rutonen. Koska nämä tekijät eivät nouse median otsikoihin tai kuviin on kuluttajienkin erittäin vaikea löytää myöhemmmin tietoa halutessaan.
Valtakunnan medioissa korut eivät kuitenkaan parrasvaloissa paistattele. Harmillisesti selostajien ja median pääpuheenaiheena on edelleen puvut ja pukusuunnittelijat. Korujen tekijöitä on aiemmin mainittu harvakseltaan. Moni suunnittelija harmittelee tilannetta.
”Ikävä kyllä puvut tuntuvat olevan aina isoin huomionkerääjä ja harmillisesti korujen suunnittelijat jäävät usein mainitsematta. Korut ovat kuitenkin iso osa pukeutumista ja juhlaa. Ne ovat parhaimmillaan kuin pienoisveistoksia kantajiensa yllä, ja näin ansaitsisivat enemmän huomiota.”, toteaa Mari Syrén.
”Olisi hienoa, kun korumuotoilijoidenkin osuus tulisi nostettua juhlien pukeutumisen esittelyssä samaan tapaan kuin puvutkin. Korut viimeistelevät kokonaisuuden ja kulkevat yleensä käsi kädessä vaatteen tyylin kanssa.”, Hanna Korhonenkin painottaa.
”Vuosien mittaan olisin toivonut ihan omat kommentoijat koruihin – tai ihan omaa julkaisua juhlien korutarjonnasta.”, Carina Blomqvist naurahtaa kuitenkin tosissaan sanotulle ideallaan. Ehkäpä me Jules & Berylillä otamme nyt koppia seuraavaan vuoteen ja lähdemme kehittelemään Carinan ideaa eteenpäin.
Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tämän vuoden juhlia ja seuraamaan millä tavalla korut tänä vuonna nousevat esiin Linnan juhlien uutisoinnissa.
Katso myös mitä Heli Kauhanen kertoo viime kesän SuomiAreenan keskustelutilaisuudessa omista tunnelmistaan vuoden 2019 Kaikuja-korun suosiosta ja sen herättämistä tunnelmista.
(Video alkaa suoraan oikesta kohdasta keskustelua, play-painiketta painamalla)
Tämän korujen digitaalisen kohtauspaikan rakentamiseen on saatu CreMa avustus/ AVEK,OKM .
© Jules & Beryl
