Suomessa valmistetut korut

Henkilökohtainen palvelu

KANSALLISPUKUJEN INNOITTAMAT VÄRIKKÄÄT KORUT

Seppo Vainikaisen Pitsi | Vuoden koru 2023 -finalisti

Johanna Lundán | Jules & Berylin päätoimittaja
Vuoden koru 2022 -finalisti logo
Vuoden koru -kilpailu tuo esiin upeaa suomalaista korumuotoilua ja alan osaamista sekä lisää tietoisuutta alan tarjonnan monipuolisuudesta ja laajuudesta. Kilpailussa etsitään korusarjaa, joka puhuttelee taidokkaalla muotokielellään ja tekee säväyksen tunnistettavalla, omanlaisella, muotoilullaan. Esittelemme kaikki finalistit artikkelisarjassamme.

Seppo Vainikaisen Pitsi-korut ovat kauneuden lisäksi teko kansallispukujen kansanperinteen säilyttämiseksi. Koruillaan Seppo on halunnut luoda uuden tavan kantaa mukanaan kansallispukujen henkeä modernisti ja värikkäästi. Koruista löydät monta mielenkiintoista elementtiä usealle aistille. Käytetty ikkunaemalointi päästä valon korujen läpi ja saa värit hehkumaan. Korujen hapsut puolestaan lisääväät korusarjaan äänielementin heleällä helinällään.

Pitsi-korut ovat modernia kansallispukuromantiikkaa

Seppo Vainikaisen Pitsi-korujen tarina juontaa juurensa hänen vaimonsa kansallispukuharrastuksesta. Nykyään yhä harvempi käyttää kansallispukuja ja erityisesti nuoria on hankala saada kiinnostumaan tästä kansanperinteemme muodosta. Pitsi-korut ovat tapa kantaa mukanaan kansallispukujen perinnettä ilman, että asuun tarvitsee pukeutua.

Seppo halusi Pitsi-koruillaan luoda modernin tavan kantaa yllä kansallispukuja ja tuoda kansallisromantiikan tunnelmaa tähän päivään. Korujen muoto on lähtöisin kansallispukujen kolmionmallisista huiveista. Ensimmäisiä versioita ideastaan Seppo teki jo opiskeluaikanaan, mutta vuosien aikana korut muuntautuivat nykyiseen muotoonsa. Esimerkiksi alun perin koruissa ei ollut mukana hapsuja. Hapsut kuitenkin tuovat koruihin visuaalisen kauneuden lisäksi täysin toisenlaisen elementin: heleän helisevän äänen. Äänen lisäksi Pitsi-korujen värikäs ikkunaemalointi on korujen erikoispiirre.

Seppo Vainikaisen Pitsi-koruissa on sininen väri ja niissä on käytetty emalointia.
Seppo Vainikaisen Pitsi-koruijen värikkyyss on saatu aikaan emaloinnilla.

Sepon koruissa näkyvät eri ammatit ja harrastukset – koruja myös miehille

Seppo tekee paljon koruja eri ammattiryhmille tai tietyn mielenkiinnon omaaville henkilöille. Korujaan hän kuvailee jopa teema-tyylisiksi. Hän poimii esimerkiksi jonkun autoon liittyvän yksityiskohdan, josta jalostaa korun muodon. Seppo toteuttaa moneen koruntekijään nähden paljon miesten koruja ja pyrkii tekemään sellaisia koruja, joita muut eivät tee.

En pyri tekemään mallistoja laajalle yleisölle vaan pienelle kohderyhmälle täsmennettyjä merkityksellisiä koruja.”, Seppo kertoo. ”En kuitenkaan ole missään nimessä yhden tyylin tekijä ja tykkään tehdä hyvin erilaisia koruja. En halua jumiutua yhteen tekniikkaan tai tyyliin. Tämä on etu muun muassa tilaustöitä tehdessä.”

blank
Pitsi-sarjassa saatavilla on kaulakäädyn lisäksi myös riipus.

Entisenä autoilija, Sepon käsien kautta syntyy autoihin ja työkaluihin liittyviä koruja. Seppo siirtyi korualalle vasta yli 40-vuotiaana 20-vuotisen autoilijan uran jälkeen. ”Kosketukseni koruihin oli aiemmin vaimolleni tehdyt koruostokset – itse en koruja käyttänyt.”, hän katsoo menneeseen.  Luova puoli kuitenkin oli Sepossa vahva ja jo 1990-luvulta lähtien hänen kynäruiskumaalauksensa ovat koristaneet muun muassa moottoripyöriä ja autoja.

Sepolle rouhea tyyli ja emaloinnin hyödyntäminen koruissa on ominta. Vastapainoa mallistokoruille Seppo hakee korutaiteesta. Lisäksi välillä pitää villiintyä vaikkapa maalaamalla tauluja.

 ” 

“Korusarja on raikas ja leikkisä. Se tuo hyvää tunnelmaa kepeydellään. Aihe nojaa traditioihin, mutta koruissa perinteistä on muodostettu jotakin uutta tuoden aihe tähän päivään. Ikkunaemalointi on taidokkaasti toteutettu ja korujen värikkyys kiinnittää huomion. ”
VUODEN KORU -ESIRAATI

Kun autoilijasta tulee kultaseppä

”Luova puoleni oli koko ajan läsnä, kun ajelin autolla. Ajattelin, että minusta on varmasti muuhunkin kuin vain pyörittämään auton rattia.”, Seppo kertoo alanvaihdostaan. Kaipuu luovan alan pariin sai hänet hakeutumaan korualan koulutukseen. Kun hän oli koneiden ja työkalujen kanssa toiminut autojen parissa, tuntui ala kotoisalta, vaikka toki korualan työkalujen mittakaava on huomattavasti pienempi.

”Muut tekevät isomman numeron siitä, että olen vaihtanut alaa. Itselleni se ei ole tuntunut niin isolta hypyltä tai omassa päässäni niin isolta murrokselta.”, Seppo kuvaa usein alanvaihtoonsa liittyvien keskustelujen luonnetta. Artesaanitutkinnon hän suoritti 2016 ja tämän jälkeen Seppo valmistui 2021 kultasepäksi. Hän kokee, että hänellä ei ole samanlaisia kahleita kuin kenties sellaisilta toimijoilla, jotka ovat pitkänlinjan korualan ammattilaisia ja näkee vahvuudekseen, että voi toteuttaa jotakin erilaista.

blank

Seppo työskentelee Oulussa Paja 1605 -nimessä yrityksessä kolmen alan yrittäjän kanssa. Yksi ikimuistoisimmista hetkistä uraan liittyen tapahtui 2015 kun kansanedustaja Hanna Sarkkinen pukeutui Sepon koruihin Linnan juhliin. Nyt Pohjois-Pohjanmaan museoon museoitu Hyrmä-korusarja sai innoituksensa Sarkkisen kissasta ja korussa on löydettävissä tassun muotoja suomenlipun sinisen emaloinnin kera.

Viimeaikainen iso muutos Sepolle on ollut Taigakoru-brändin ostaminen. Erityisesti pohjoisessa vierailevien ulkomaalaisten turistien suosiossa oleva korumerkki on kuulunut aikanaan alan isoihin työllistäjiin. Nyt on Paja 1605 aika jatkaa korumerkin tarinaa edellisten yrittäjien siirtyessä eläkkeelle.

 

ARTIKKELI JATKUU ILMOITUKSEN JÄLKEEN

Värikkyyttä emaloinnista – tekniikka haastaa

Pitsi-korut ovat valmistettu hopeasta 3D-tekniikan avulla. Korujen runko on mallinnettu ja valettu.  Korujen erottava piirre on plique-a-jour -ikkunaemalointitekniikka, jossa emalilasista muodostuu läpinäkyvä ja valoa läpäisevä osa korua. Ikkunaemali on Sepon koruissa ohuempi keskeltä ja reunoilta paksumpi. Tällä tavoin luodaan myös sävyeroja: keskeltä emalointia valo pääsee paremmin läpi ja reunan paksumpi emalointi on tummempaa eikä läpäise niin paljon valoa.

Emalointi veti Sepon puoleensa jo heti opiskeluaikoina. Kynäruiskumaalauksesta värien käyttö ja sekoittaminen oli tuttua ja tästä syystä emalointi koukutti Sepon. Omia emalointitaitojaan hän kehitti oma-aloitteisesti ja omia työvaiheitaan hän on kehittänyt myös yhdysvaltalaisten ammattilaisten opein. Emalointi on vaativaa ja hankalaa. Tekniikkana se vähintään tuplaa korujen työvaiheiden keston ja vaikuttaa täten myös korujen hintaan.

blank
Pitsi-korvakoruissa on käytetty kahta emalisävyä. Läpinäkyvää emalointia kutsutaan ikkunaemaloinniksi.

Monipuolisessa korusarjaSSA on myös värivaihtoehtoja

Pitsi-korusarjaan kuuluvat isot roikkuvat korvakorut, käätymäinen kaulakoru, riipus, pienet korvakorut sekä pienet korvakorut ilman emalointia. Erityisesti isoissa korvakoruissa ikkunaemalointi pääsee kunnolla väriloistoonsa, kun valo läpäisee korun. Ikkunaemaloinnin vuoksi riipuksen taustalle sopii vaaleat värit: mitä vaaleampi väri, sen paremmin värisävyt erottuvat ja hehkuvat. Musta asu puolestaan syö värien kauneuden.

Kilpailun kuvissa esiintyvissä sinisävyisissä Pitsi-koruissa Seppo on käyttänyt kahta emalisävyä: turkoosia ja persian blue -väriä. Korujen värivaihtoehtoja hän kuitenkin kustomoi tilauksesta. ”Värit ovat tärkeitä kansallispuvuissa. Koruihin voi valita vaikka oman maakuntansa värit.”, Seppo raottaa ideaa värien takaa.

Korujen värit tuovatkin ihanaa piristystä, varsinkin Suomen harmaisiin vuodenaikoihin, ja elävät sävyt riemuitsevat myös kesän väriloistossa.

FINALISTI ESITTELYSSÄ
Seppo Vainikainen & Pitsi

Korusarjan nimi:  Pitsi

Suunnittelija: Seppo Vainikainen

Paikkakunta: Oulu

Korusarjan osat: Erilaisia korvakoruja, riipus ja kaulakääty

Materiaalit: Hopea, emali

Miksi juuri sinun korusi tulisi valita Vuoden koruksi?

“Koruni ovat erottuvat ja värikkäät. Korujeni ikkunaemaloinnin läpinäkyvyys on haastava toteuttaa. Tekniikkana emalointi on suosikkejani ja emalointiosaaminen on osa katoavaa kansanperinnettä. Koruissani on myös ääni elementtinä hapsujen heleän helinän myötä.”

Seppo Vainikainen Mr.Wain

 

 

Johanna Lundán

Johanna Lundán

Johanna Lundán on Jules & Berylin perustaja, jonka rakkaus kotimaisiin koruihin on synnyttänyt myös Vuoden koru -kilpailun. Johanna on toiminut yrittäjänä vuodesta 2005 ja aktiivisena vaikuttajana nuorkauppakamarissa vuodesta 2003 lähtien. Vapaa-ajalla Johannan koukuttaa livekeikat, keraamiikkatyöt, elokuvat ja matkustaminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ

Mari Ruohomäen perustama korubrändi jatkaa kevään aikana Heini Putkurin käsissä uuteen kukoistukseen. Jo vuoden 2023 aikana luvassa on niin ikään uusia malleja sekä muutama uusi malli, jo tutuista, perinteisistä Bu.ké malleista
Linnan juhlissa nähdään kerralla suurin kattaus kotimaista korumuotoilua yhdessä paikkaa. Kysyimme korujen suunnittelijoilta, mitä korujen näkeminen juhlissa heille merkitsee.