Suomen kultasepät ja korumuotoilijat ovat jälleen osoittaneet luovuutensa ja taituruutensa Vuoden Koru -kilpailun kautta, joka kokoaa yhteen maamme lahjakkaat korualan taitajat. Kilpailun kuudennen kierroksen finalistit tarjoavat katsojilleen rohkeutta, mielenkiintoisia muotoja ja värien loistoa, luoden samalla ainutlaatuisia koruja, jotka kertovat tekijöidensä vahvoista tarinoista ja henkilökohtaisista kokemuksista.
Kymmenen finalistin joukossa korostuvat erityisesti rohkeus, uskallus ja omaperäisyys. Korujen tarinallisuus ja henkilökohtaiset kokemukset nousevat esiin, tuoden korumuotoiluun syvyyttä ja merkitystä. Materiaaleina kilpailussa nähdään perinteisen hopean ja kullatun hopean lisäksi upeita korukiviä, erityisesti värikkäitä ja suuria kiviä, kuten kotimaista kauniisti hohtavaa spektroliittia.
DAS LOTUS, Ralph Granroth (Espoo)
HÄIVÄHDYKSIÄ, Pirjo Lakkapää (Kiiminki)
ILLUUSIO, Laura Bruun (Helsinki)
JUICY BY NATURE, Katja Luukkonen (Espoo)
KOMOREBI, Hanna Korhonen (Kuopio)
LOVELLA, Tiina Hälikkä (Jämsä)
RANTAPOLULLA, Saara Kinnunen (Helsinki)
ROIHU, Heini Hänninen (Kuopio)
MYRSKYLUODON MAIJA (STORMSKÄRS MAJA), Maria Karlström (Maarianhamina)
TERRA, Taina Pelkonen (Oulu)
Tänä vuonna Vuoden koru -kilpailulla on ensimmäistä kertaa suojelija. Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala toimii kilpailun suojelijana. Hänen tervehdyksessään korostuu kulttuuriperinnön vaaliminen: “Korutaiteella on pitkät juuret ja historia on läsnä myös alan nykyisyydessä. Suomen korukulttuurissa yhdistyvät muotoiluperinteemme ja korkeatasoinen taiteellinen osaaminen, joiden kautta ala luo ja vaalii yhteistä kulttuuriperintöämme.”
Voit lukea ministerin koko tervehdyksen tästä linkistä.
Myös kilpailun tuottaja Johanna Lundán painottaa kilpailun merkitystä suomalaisen korualan kehittämisessä ja kulttuuriperinnön vaalimisessa.
“Kilpailulla on merkittävä rooli kotimaisen osaamisen ylläpitämisessä. Se tukee työllisyyttä erityisesti pientoimijoiden keskuudessa ja lisää tietoisuutta siitä, että suomalaiset korut edustavat vastuullista ja kestävää valintaa. Tämä vaalii sekä kulttuuriperintöämme että ekologista lähestymistapaa korumuotoiluun.”
Lundán nostaa myös alalle tärkeän saavutuksen: Suomalainen kultasepäntyö on hyväksytty lokakuussa osaksi Suomen Elävän perinnön kansallista luetteloa, joka liittyy Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseen.
Finalistikoruja pääsee ihailemaan Suomen kello- ja korumuseossa Espoossa 8.12.2023 – 21.1.2024.
Kilpailun huipentuma koittaa Lempäälän Ideaparkissa Häämessut -tapahtumassa 27.1.2024, jossa finalistikorut nähdään muotinäytöksessä. Yleisöllä on mahdollisuus tavata suunnittelijat ja tehdä ostoksia.
Vuoden koru 2024 -voittaja ratkeaa yleisöäänestyksellä.
Suunnittelijoihin ja korusarjoihin pääsee tutustumaan myös verkkosivujemme artikkelien kautta.
Äänestäminen tapahtuu osoitteessa www.julesandberyl.fi/vuodenkoru
VUODEN KORU -KILPAILUN tavoitteena on lisätä tietoisuutta kotimaisen korutarjonnan monipuolisuudesta, kannustaa muotoilijoita uusiutumiseen ja luovuuteen sekä edistää alan taloudellisia menestymisen mahdollisuuksia. Kilpailussa esiin pääsevät myös näyttävät, rohkeat ja erikoisemmat korut, jotka puhuttelevat taidokkaalla muotokielellään ja tekevät säväyksen tunnistettavalla, omanlaisella, muotoilullaan. Voittoa tavoittelemattomassa kilpailussa koruja katsotaan kultaseppäkulttuurin silmin. Kilpailu toteutetaan yhteistyössä Suomen Kultaseppien Liiton ja Suomen Kello- ja korumuseon kanssa. Lisäksi kilpailun yhteistyökumppaneina toimii Namu Jewellery, NSG ja Häämessut Ideaparkissa -tapahtuma.
Kilpailu järjestettiin vuosina 2018-2019 kutsukilpailuna Tyyliniekka -lifestylemediassa. Kilpailu siirtyi 2020 Jules & Berylin vastattavaksi. Kilpailun äiti on Johanna Lundán, joka toimii myös kilpailun tuottajana. Nyt kilpailutöitä haettiin neljättä kertaa avoimella haulla.
Tämän korujen digitaalisen kohtauspaikan rakentamiseen on saatu CreMa avustus/ AVEK,OKM .
© Jules & Beryl
