Suomessa valmistetut korut

Henkilökohtainen palvelu

SUOMALAISISTA KORUISTA KESKUSTELLAAN SUOMIAREENASSA

Koruja, perkele! – Näin tehdään kotimaisten korujen vallankumous

12.7.2022
Johanna Lundán | Jules & Berylin päätoimittaja

Nyt riittää kotimaisten korujen äänen vaientaminen! On aika haastaa alaan kohdistuvia stereotypioita, ravistella korunkäyttökulttuuriamme ja tehdä työtä korujen käyttämisen normalisoimiseksi. SuomiAreenalla kiertelemättä keskustellaan vaietuistakin aiheista kuten alan ansaintatasosta ja alennustilaan ajautumisesta sekä lähdetään asiantuntijoiden voimin ideoimaan, kuinka kotimaisten korujen ääni saadaan kuulluksi.

AIKA: torstai 14.07.2022 klo 10:00-10:45
PAIKKA: Asiantuntijakeskus BEPOP, Isolinnankatu 21, 28100 Pori sekä MTV Katsomon livelähetys

Kotimaiset korut valtaavat SuomiAreenan lavan historian ensimmäistä kertaa. Jules & Beryl järjestää kotimaista korualaa ja korukulttuuria koskevan keskustelun, johon osallistuvat panelisteina:

  • Heli Kauhanen, Taiteen edistämiskeskuksen taideasiantuntija
  • Anu-Katriina Perttunen, Creative Finlandin verkostojohtaja
  • Essi Pullinen, Suomen Kello- ja korumuseon Kruunun museonjohtaja
  • Jenni Rutonen, muotoilija-kultaseppä, Suomen Kultaseppien Liiton puheenjohtaja

Keskustelussa voidellaan sukset alan nostamiseksi kansallisylpeydeksemme muun kotimaisen muotoilun rinnalle ja korunkäyttökulttuurimme ravistelemiseksi. Lisäksi haetaan pitoa alan pienyrittäjille päästä paremmin esiin isojen ja globaalien brändien varjosta.

Keskustelun juontaa Jules & Berylin sekä Vuoden koru -kilpailun perustaja Johanna Lundán.

Voimasanan saattelemana – miksi puhetta koruista tarvitaan?

Suomalainen korukulttuuri, erityisesti kultaseppäkulttuurin ja korutaiteen näkökulmista, on jäänyt marginaaliseen osaan.  Suomalaiset ovat totutettu ketjumyymälöiden geneerisen valikoiman myötä mieltämään korut massatuotantona tehdyiksi tai toisessa ääripäässä kasvottomiksi ylellisyystuotteiksi. Kultaseppäkulttuurin silmin tehdyille koruille on syntynyt jopa negatiivinen status, joka on muokannut korunkäyttökulttuuriamme monen maan mittapuita koruttomammaksi.

Vaikka kotimaisen korualan osaaminen ja design ovat maailmanluokan tasoa, on ala jäänyt parrasvaloista syrjään. Kotimainen koru ylittää mediakynnyksen valitettavan heikosti, ja sen sijaan esimerkiksi naistenlehtien sivut ovat täyttyneet halpatuotantona tehdyistä muotikoruista.

Kysyntä ja tarjonta eivät löydä toisiaan, sillä lahjakkaiden muotoilijoiden, kultaseppien ja korutaiteilijoiden on hankala saada ääntänsä ja visiotaan kuuluviin isojen ja globaalien brändien varjosta. Isojen yritysten dominanssi on myös ajanut monet alan pienet toimijat tekemään taiteellisia myönnytyksiä designiin hintakilpailuille markkinoille, mikä köyhdyttää entisestään suomalaisen korun moninaisuutta. Sopiikin kysyä: Ovatko alan kotimainen osaaminen ja moninaisuus sekä lahjakkuudet vaarassa kadota?

Suomalainen koru on omalla tavallaan myös eksyksissä. Keväällä avatun Suomen Kello- ja korumuseo Kruunun museonjohtajalle Essi Pulliselle monipuoliset pohdiskelut korujen asemasta taiteena ja kulttuurina tuli esiin useasti uutta museota perustettaessa. Suomessa korut eivät identifioidu tiettyyn taiteen ja käsityön alaan, kertoo Essi.

Epäekologisuuden ja vastuuttomuuden leima on vahvassa

Koruihin sekä niiden vastuullisuuteen liittyy myös vääristyneitä mielikuvia. Vastuullisuus ja kestävyys elinkaariajattelun myötä on noussut monen alan kilpailuvaltiksi. Kotimaiset kulta- ja hopeakorut kantavat mielikuvissa kuitenkin ympäristöpahiksen viittaa, koska koruihin liittyen vastuullisuuskeskustelua ei käydä ja täten myös kuluttajille on aiheesta tarjolla niukasti tietoa.

Kotimaisten korujen nostaminen puheenaiheeksi on myös tietoisuuden lisäämistä koruihin liittyvistä vastuullisuuskysymyksistä. Suomalaiset koruntekijät käyttävät pääsääntöisesti lähes 100% kierrätettyjä jalometalleja ja laadukas valmistus pidentää tuotteiden elinkaarta lähes ikuisiksi. Heli Kauhanen muistuttaakin, että alan yrittäjät voisivat lisäksi viestiä vielä paremmin myös ekologisista pakkausmateriaaleistaan ja hiilineutraaleista toimitustavoistaan – ei pelkästään korujen materiaaleista.

Huoli elinkeinosta: Kun köyhälle kultasepälle ei riitä leipää

Korualalla tunnistetaan termi ”köyhä kultaseppä” ja alalla vaiettu salaisuus on ollut tienaamisen tiukkuus ja niukkuus. SuomiAreenaan osallistuva muotoilija-kultaseppä Jenni Rutonen päätti lopettaa vaikenemiseen ja puhuu nyt vihdoin tästä salaisuudesta ääneen ja alan yrittäjyyden haasteista.

”Lohduton ja ristiriitainen tunne on päällimmäisenä, kun itse rakennettu elämäntyö uhkaa kaatua. Kun kaikki yrityksen eteen tekemäsi työ ja vuodattamasi ”veri, hiki ja kyyneleet”, eivät riitä, tuntee itsensä häpeillen pieneksi, epäonnistuneeksi, riittämättömäksi. Yksinyrittäjälle, joka asuu yksin, tilanne on raaka: rakentamasi elämä sortuu, asuntosi on pakko myydä ja vakuudet realisoidaan. Tuntemasi elämä sellaisena kuin se on ollut katoaa ja tulevaisuus näyttää vähintäänkin epävarmalta. Kaiken tämän yllä on kuitenkin vahva halu pelastaa liiketoiminta, pelastaa unelma, sillä jos en tekisi tätä, niin mitä sitten?”, avaa Jenni tunnelmiaan haasteellisesta tilanteestaan. Monelle alan pienelle taitajalle korona-aika on ollut raakaa taloudellisesti ja rankkaa henkisesti. Pitkittynyt koronatilanne ja inflaation myötä kuluttajien varovaisuus ovat aiheuttaneet usealle todellisen huolen omasta elinkeinostaan.

Suomen Kultaseppien liiton puheenjohtajana Jennille myös kollegoiden tilanteet ovat tuttuja: ”En ole tilanteessani yksin. Alan sisällä on paljon pieniä yksityisiä liikkeitä ja brändejä, jotka ovat lopettaneet tai ovat lopetusuhan alla. Ihmiset ovat valtavan ylikuormittuneita ja väsyneitä. Alan sisällä tilanne on pirstaloitunut ja polarisoitunut. Isot pärjäävät yhä, mutta pienet kuihtuvat kovaa vauhtia pois. Moni on jättänyt korut sivutoimeksi ja mennyt päätoimisesti muualle töihin tai vaihtanut alaa kokonaan. Pienten tekijöiden katoaminen alalta heikentää merkittävästi suomalaisen korun diversiteettiä. Mitä jää jäljelle, kun meitä ei enää ole?”, kertoo Jenni pohtiessaan, onko nyt käynnissä suomalaisen korun kuolinkamppailu.

Väkisin yriTtämistä työllistymiseksi

Yleisestikin rahasta puhuminen on tabu luovan alan toimijoille ja luovilla aloilla leipä on kapeaa, kertoo Creative Finlandin verkostojohtaja Anu-Katriina Perttunen. Hänen työssään keskiössä ei ole taide tai kulttuurin luominen itseisarvona vaan talouden ja yrittäjyyden näkökulma.

Monelle luovan ja taiteen alan toimialle yrittäjyys on ainoita tapoja työllistyä. Kulttuuripolitiikan Tutkimuskeskuksen Taiteen ja kulttuurin barometrissa 2021 niin sanottu ”väkisin yrittäjyys” nousi esille. Paneeliin osallistuvat Heli Kauhanen ja Essi Pullinen, jotka kummatkin ovat toimineet myös korualan opetustehtävissä, tunnistavat ilmiön. Tutkimuksessa monet vastaajista kertoivat kokevansa ”yrittäjyyteen pakottamista”, mikä lisää epävarmuuden tunnetta tulevaisuuteen. Heli Kauhanen painottaa yrittäjyysosaamisen tärkeyttä, mutta kuitenkin pohtii dilemmaa, jossa alan perusopetuksessa jo nyt substanssisosaamiseen käytetty aika on vähentynyt. Heli näkee toimivimpana ratkaisuna hakea yrittäjyyteen eväitä jatkokouluttautumisen kautta.

Syntyykö Suomesta vielä uusi Lapponia? Kuka on seuraava Björn Weckström?

Vaikka suomalainen kultaseppäosaaminen on tunnettua jo Fabergén ajoilta, suomalaisen koru singahti maailmaanmaineeseen ja vietti kultakauttaan Björn Weckströmin Lapponialle suunnittelemien veistoksellisten korujen myötä. Vaikka Lapponian korut nauttivat nyt suomalaisten suosiota design-klassikkoina, Lapponiasta kuitenkin muodostui ensin suuri hitti ulkomailla kotimaisten kultasepänliikkeiden vielä empiessä Weckströmin rohkean muotoilun kysyntää.

Maailmalla suomalaisilla koruilla on maine laadukkaina tuotteita ja suomalaiset tekijät tunnetaan tasokkaasta osaamisestaan. Lapponia-brändin alasajon myötä suomalaisen korun tunnettuus on kuitenkin vuosien varrella heikennyt ulkomailla, minkä vuoksi jatkumoa suomalaisten korujen vientiin kaivataan myös kansainvälisillä markkinoilla. SuomiAreenassa avataan myös keskustelu siitä, voiko Suomeen enää syntyä alan uutta lippulaivabrändiä kuten Lapponia.

Kuinka kotimaisten korujen vallankumous sitten oikein tehdään?

Tänä vuonna SuomiAreenassa korostetaan tekoja ja siirtymistä puheista tekoihin kohti aitoja ratkaisuja. Tärkeää on aloittaa alan eri toimijoiden yhteinen vuoropuhelu siitä, mitä konkreettisia tekoja kotimaisten korujen vallankumoukseen vaaditaan ja mitkä ovat ensimmäiset toiminta-askeleet. Tähän keskusteluun paneelissa erityisesti syvennytään.

Jules & Beryl jatkaa työtänsä kotimaisten korujen eteen ja on valmiina toimimaan veturina rohkeissa alaa edistävissä hankkeissa. Nyt käynnissä on Taiteen Edistämiskeskuksen tukema hanke, jossa jatkokehitetään digitaalista korumuotoilun alustaa kotimaisten alan taitajien sekä kuluttajien yhdistämiseksi ja kotimaisen korumuotoilun esiinmarssin edistämiseksi. Työpöydällä on jo valmisteilla seuraava hanke laaja- ja monialaisen luovan alan verkoston kanssa, jossa klusterimaisella yhteistyöllä taklataan yksinyrittäjien haasteita ja rakennetaan alan pienyrittäjille menestymisen mahdollisuuksia niin kansainvälisesti kuin digitaalisesti.

 

 ” 

Onko käynnissä kotimaisen korun kuolinkamppailu? Katoaako alan osaaminen? Miten kotimaisten korujen ääni saadaan kuulluksi?
NÄIN OLET MUKANA LEVITTÄMÄSSÄ TIETOA KESKUSTELUSTA
  1. Merkitse itsesi osallistujaksi Facebook-tapahtumaamme ja jaa tapahtumaa https://www.facebook.com/events/765480904580156
  2. Jaa tämä artikkeli omissa kanavissasi
  3. Tule mukaan linjoille torstaina ja jaa MTV Katsomon striimilinkkiä ystävillesi ja seuraajille https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003191/koruja-perkele-nain-tehdaan-kotimaisten-korujen-vallankumous-1624588
  4. Jaa linkkiä keskustelun esittelyyn SuomiAreenan ohjelmaan: https://www.suomiareena.fi/pori/ohjelma/AAA20D12-F90B-4C0A-BE9F-75CFBA1473BD/
SEURAA TILAISUUTTA MTV KATSOMOSTA

Seuraa suoraa lähetystä keskustelutilaisuudesta tästä.

blank
Seuraa keskustelua MTV Katsomo -palvelusta

 

LISÄTIEDOT TILAISUUDESTA

Johanna Lundán
CEO & Founder, Jules & Beryl
johanna@julesandberyl.fi
+358 40 5380 433

ARTIKKELI JATKUU ILMOITUKSEN JÄLKEEN

Jules & Berylistä

JULES & BERYL OY tekee työtä, jonka avulla kotimaiset korut saavat äänensä kuulluksi, korujen tekijät työnsä näkyväksi ja korujen ystävät omaa persoonaansa kuvastavia koruja ostettavakseen. Jules & Beryl Oy:n on 2020 perustettu luovan alan startup, jonka intohimona on tuoda kotimaiset korut suuren yleisön tietoisuuteen journalistisin ja tarinakerronnallisin keinoin sekä hyödyntämällä luovia ja innovatiivisia keinoja yhdistää korujen tekijät ja kuluttajat. Yrityksen yhteiskunnallinen merkitys kiteytyy korumuotoilu- ja kultaseppäalan kotimaisen osaamisen ylläpitämiseen ja säilyttämiseen, elinkeinon ja työllisyyden turvaamiseen ammattikunnan pientoimijoille ja heidän alihankintaverkostoillensa sekä tietoisuuden lisäämiseen siitä, että suomalaiset korut ovat vastuullinen ja kestävä hankinta, joka ylläpitää myös omaa kulttuuriperintöämme.

Jules & Berylin näkyvimpiä hankkeita on Vuoden koru -kilpailu, joka järjestetään nyt viidettä kertaa. Jules & Beryl on sijoittanut finaaliin useissa kansainvälisissä startup-kilpailuissa sekä palkittu 2022 Google Golden Pin -palkinnolla. Lisäksi yrityksen perustajan, Johanna Lundánin, tekemä työ kotimaisten korukulttuurin eteen on palkittu Suomen Kultaseppien Liiton myöntämällä Vuoden Korunkantaja -tunnustuksella.

Johanna Lundán

Johanna Lundán

Johanna Lundán on Jules & Berylin perustaja, jonka rakkaus kotimaisiin koruihin on synnyttänyt myös Vuoden koru -kilpailun. Johanna on toiminut yrittäjänä vuodesta 2005 ja aktiivisena vaikuttajana nuorkauppakamarissa vuodesta 2003 lähtien. Vapaa-ajalla Johannan koukuttaa livekeikat, keraamiikkatyöt, elokuvat ja matkustaminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ

Osana kuningatarta juhlistavia tapahtumia, Sotheby's on avannut suurimman Isossa-Britanniassa 20 vuoteen järjestetyn tiaranäyttelyn kunnioittaakseen yhtä symbolisimmista monarkin korua: tiaraa.
Musiikin lisäksi Eurovision-laulukilpailun tunnusmerkkinä ovat värikkäät lavashow’t sekä esiintyjien näyttävät asut ja yltäkylläinen korujen käyttö asusteena. Tänä vuonna erityisesti miesten korulookit olivat mielenkiintoisia ja rohkea korujen käyttö jätti varjoonsa monet naisartistit.
Apurahat ovat taiteen ja kulttuurin alan toimijoille tärkeä keino saada taloudellisia resursseja sekä rohkaisua toteuttaa ideoitaan ja kokeilujaan, jotka muuten jäisivät odottamaan arjen rutiininomaisten töiden jalkoihin. Työskentelyapurahoilla ei pelkästään luoda uutta, vaan myös kehitetään osaamista sekä saatetaan markkinoille uusia tuotteita.