Jaana Junkkaalan koruissa tallentuu eletyn elämän havainnot, joihin monet samaistuvat. Käsillä tehdyn henki on koruissa vahvasti läsnä ja se korostaa korujen inhimillisyyttä. Tyyliltään korut ovat selkeitä ja minimalistisia, mutta silti vaikuttavia ja näyttäviä – ja niistä ei löydy turhaa krumeluuria. Muotoilussaan Jaana haluaa saada aikaan jalometalleille keveyden tunteen ja synnyttää aikaa kestäviä klassikoita. Tunteita sisältävät korut ovat menestyneet myös maailmalla ja kilpailuissa sekä voittaneen paikan yleisön sydämessä.
Suunnittelijana Jaana pitää itseään tarinantuojana ja -viejänä. Hänen töissään näkyy ympärillä eletty elämä, havainnoidut muistot ja mieleenpainuvat hetket, jotka Jaana muuttaa konkreetiksi ilmaisten ne koruissaan. Hänen koruissaan on omaelämänkerrallisia piirteitä, sillä usein korujen aiheet Jaana nappaa omasta elämästään ja ympäröivästä ympäristöstä. Monasti hän huomaa, että omasta elämästä poimitut aiheet ovat sellaisia, johon moni muukin samaistuu ja Jaanan korujen käyttäjät ovat kokeneet itse samoja asioita. Jaana kertookin korujensa erottuvan juuri siinä, että hän laittaa koruihinsa osan itseään: ne ovat henkilökohtaisia ja niissä on myös paljon hänen omaa persoonaansa.
Suunnittelussaan Jaana tähtää tekemään klassikoita, jotka kestävä aikaa ja mallistoihin ei päädy yhden sesongin pikamuotia. Hänen koruissaan on keveyttä ja hyväntuulisuutta. Jaana tyyli on selkeä ja pelkistetty, mutta koruihin kuitenkin liittyy yleensä jokin mielenkiintoinen poikkeus, erikoisuus tai yksityiskohta sekä tietenkin näyttävyys. Jaanan korujen ystävät pitävät selkeästä pukeutumistyylistä, mutta haluavat mukaan persoonallista maustetta.
Koruillaan Jaana haluaa painottaa hyviä hetkiä ja keveyden tunnetta. Hän ei tee koruja pröystäilevyyttä ajatellen, vaikka hänen koruissaan saakin olla mukana näyttävyyttä ja runsautta. Runsaat muodot eivät kuitenkaan tarkoita Jaanalle krumeluuria ja yksityiskohtien rönsyilyä.
Jaana Junkkaala on valmistuntu korumuotoilijaksi 2004. Hänen työhuoneensa sijaitsee Helsingissä Jääkärikadulla ja myymälätilassaan hän ottaa myös asiakkaita vastaan. Jaanan kiinnostus koruihin lähti kivistä. Kivenhiontaa harrastava naapuri otti Jaanan mukaan alakoululaisena seuraamaan kivien hiontaa ja näin ensimmäiset kipinät korujen maailmaan heräsi Jaanalle kymmenen vuoden ikäisenä. Kivien keräily oli ollut jo pienenä Jaanan harrastus, ja hän oli kerännyt talteen aarteinaan muun muassa mökkitieltä kvartseja. Ammattiaan valitessaan luovien alojen joukossa vaihtoehtoina oli muun muassa kuvittaminen ja vaatesuunnittelu, mutta korut suuntauksena vahvistui ja matka päätyi Lahden muotoiluinstituuttiin opiskelemaan korumuotoilua.
Korujen tekemisen eri vaiheista ja hetkistä Jaanaa innostaa erityisesti erilaiset pintakäsittelyt sekä se, miten raskaaseen metalliin saa kevyen rakenteen. Palkitsevia hetkiä on myös työn edetessä tehdyt oivallukset, jolloin esimerkiksi jotakin osaa tai palaa siirtämällä löytyy korulle juuri se oikeanlainen vaikutelma ja muoto. ”Koruja tehdessä tykkään piirtää, luonnostella ja suunnitella. On erittäin palkitsevaa, kun idean pystyy teknisesti toteuttamaan ja omissa käsissä muuttamaan luonnoksen koruksi.”, kuvaa Jaana omaa prosessiaan koruja tehdessä. ”Koruissani on myös läsnä vahva käsillä tekeminen ja se tuo koruihini myös inhimillisyyttä”, hän jatkaa.
Uran varrella Jaanan Tanskaan suuntautuneet matkat, kuten Kööpenhaminan muotiviikoille, ovat olleet antoisia ja mieleenpainuvia. Myös Tanskan kultaseppien liiton 585-vuotiskilpailu, ”14 karat”, on jäänyt mieleen vuodelta 2016, jolloin Jaanan työ oli mukana kilpailun finaalissa. Kilpailun tehtävänannossa oli määritelty tarkasti korun painoksi 5 grammaa sekä materiaaleiksi 0,05 karaatin timantti ja 14 karaatin kulta. Finaaliin osallistunut koru on myös se, joka on Jaanalle yksi mieleenpainuvimmista. Taival-korusarjan sormus, jossa oli timantti siipien suojissa, toisti Jaanan tuntemukset hetkestä, kun hänen lapsensa lähti päiväkotiin sekä tähän liittyvästä tunteesta suojeluksesta ja perään katsomisesta.
Tämän lisäksi Jaanan töitä on palkittu finaalisijoituksilla muun muassa ”Aqua, Ambra, Aquila” -meripihkakilpailussa. Vuoden koru 2019 -kilpailun finaaliin hän osallistui Serenity-korusarjalla. Serenity onkin yksi Jaanan omista suosikkikorusarjoista, joka on saanut myös ihmisiltä paljon huomioita. Usein käykin juuri niin, että koru, joista hän itse tykkää paljon, ovat myös niitä, joihin ihmiset eniten ihastuvat.
Lue lisää Serenity-korusarjasta ja sen synnystä
Koruihin voi sisällyttää tunteen niin paljon paremmin kuin moneen muuhun esineeseen, toteaa Jaana palostaan korujen tekemistä kohtaan. Samanlaista latausta ei saa esimerkiksi huonekaluihin, sillä korut ovat henkilökohtaisempia ja kulkevat mukana kuvastaen henkilön persoonaa, jatkaa Jaana. Koruissa myös niiden puettavuus viehättää. Häntä kiehtoo, että korut kulkevat vahvasti mukana niin arjessa kuin juhlassa sekä korujen koristeellisuus. Koruissa on mukana myös tietyllä tavalla perinteet. ”Kun asiakas ilahtuu siitä mitä teen, on se ihan parasta – vuodesta toiseen,” Jaana kertoo iloitsee palkitsevista hetkistä.
Itse Jaana käyttää runsaasti itsesuunnittelemia korujaan. Viime aikoina hän on havahtunut, että päälle tulee laitettua entistä useammin kultaa sekä paljon erilaisia sormuksia yhdessä reippaasti sekoitellen ja yhdistellen. Sormuksien lisäksi Jaana pukee useimmiten korvakorut. Erityisesti malliston uusimpia tulokkaita kuten Sailor in Love -ankkurikorvakoruja ja Kaukokaipuu-korvakoruja Jaana on käyttänyt hiljattain paljon. Hän rohkaiseekin käyttämään omaan makuun sopien sekaisin eri värisiä koruja ja yhdistelemään koruja rohkeasti.
Tulevaisuudessa Jaana haaveilee, että voisi omassa työssään siirtyä enemmän myös taidepuolelle ja tehdä taiteellisempia koruja, joissa koruja ei tarvitse niinkään ajatella tuotteina vaan pikemmin taideteoksina. ”Tällainen tekeminen on vapaampaa ja mahdollistaa työn etenemisen enemmän fiiliksen mukaan,” Jaana sanoittaa ajatuksiaan.
Lisäksi Jaanaa kiinnostaa osallistua enemmän kilpailuihin ja näyttelytoimintaan. Ajatuksissa on myös tehdä koruja, kasvattaen mittakaava, jotka ovat pikemmin veistomaisia tai teosmaisia kuin koruja. ”Joskus luovakin työ kaipaa mausteeksi enemmän luomista, jossa pääsee rikkomaan rajojaan ja hyppäämään niiden ulkopuolelle,” Jaana kertoo kaipuusta korutaiteen piiriin. ”Jos saisin tehdä ihan minkälainen korun tahansa, olisi se valtavankokoinen veistos merenrannalle.”, hän summaa.
Tämän korujen digitaalisen kohtauspaikan rakentamiseen on saatu CreMa avustus/ AVEK,OKM .
Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU
© Jules & Beryl
